Tuutorin mietteitä

Moro! 

Olen Rosa ja olen toiminut ITU ry:n tuutorina kaksi vuotta. Tuutorin hommat ovat olleet ympäripyöreästi sanottuna todella kivoja, ja siksi hakeuduinkin tuutoriksi kuluneeksi syksyksi uudelleen. Tässä postauksessa kerron paitsi kokemuksistani kuluneelta syksyltä mutta myös tuutoroinnista yleisesti: millaisia tehtäviä tuutorointiin kuuluu ja millainen on hyvä tuutori?

Aloitetaan listaamalla itsestäänselvyyksiä: tuutorin ensisijainen tehtävä on auttaa opintonsa aloittavia fukseja ja tukea uuden vuosikurssin ryhmäytymisprosessia. Tuutorin tehtäviin kuuluu esimerkiksi fuksiviikkojen suunnittelu ja toteutus, kurssivalintojen ja muiden opintojen käytännön asioiden selvittäminen sekä fuksien polttaviin kysymyksiin vastaileminen muun viestinnän lisäksi. Itsensä lisäksi tuutori edustaa tietyllä tapaa koko ainejärjestöään, mikä tulee muistaa toiminnassa, sen suunnittelussa ja omassa käytöksessä. Tuutorilla tulee olla hyvät yhteistyötaidot ja hänen täytyy tulla toimeen kaikkien kanssa. Myös tietynlaista heittäytymiskykyä olisi hyvä löytyä. Kiteytetysti sanottuna hyvä tuutori on siis avoin ja yhteistyötaitoinen ryhmätyöskentelijä.

Osa tuutoriksi hakevista saattaa pohtia, riittääkö aika hyvin sekä opiskeluun että tuutorointiin. Omalla kohdallani aika on riittänyt kaikkeen hyvin, vaikka fuksiviikot olivatkin kieltämättä kiireisiä. Tuutorihommat alkavat aina kevään aikana tuutorikoulutusten ja –palavereiden muodossa, joita järjestetään pitkin kevättä. Kesän aikana pidetään huolta tuutoreiden virkistäytymisestä, ja vietetään yhdessä aikaa perinteikkään tuutorimökkeilyn merkeissä. Varsinainen tuutorointi alkaa, kun fuksit saapuvat syksyllä, ja käytännössä tämä tarkoittaa tapahtumia, tapahtumia ja vielä kerran tapahtumia, jotka vievät kalenterista reippaasti tilaa. Tänä syksynä tämä ei kuitenkaan ollut suuri ongelma, sillä fuksien orientaatioviikot alkoivat ennen varsinaisten opintojen alkua, joten tuutorointiin sai keskittyä täysillä.  

Olen itse sekä ihmisenä että tuutorina ulospäinsuuntautunut, puhelias ja pirskahteleva persoona, ja tämä onkin ehkä se yleisin oletus, millainen tuutorin tulisi olla. Toki kaltaisiani hölösuisia hassuttelijoita tarvitaan, mutta tuutoritiimiin tarvitaan myös muunlaisia persoonia. Jos siis pohdit, oletko esimerkiksi tarpeeksi sosiaalinen toimiaksesi tuutorina, sanoisin, että todennäköisesti olet! Tälläkin hetkellä tuutoritiimiimme on mahtunut erilaisia yksilöitä ja kaikin puolin huippuja tyyppejä, joiden kanssa saimme fuksisyksyn (ainakin palautteista päätellen) onnistuneesti purkkiin. 

Kuten jo aiemmin mainitsin, tuutorointi on ollut minulle hyvin mieluinen kokemus. Ihmisten auttaminen ja tapahtumien organisointi on mielestäni palkitsevaa. Tämän lisäksi koen, että tuutorina toimimisen suuri bonuspuoli on uusiin ihmisiin tutustuminen. Kuluneelta kesältä ja syksyltä käteeni jäi kasapäin uusia ihania kavereita paitsi muista tuutoreista mutta myös fukseista. Varsinkin tuutoriporukkamme kanssa minulle muodostui muistoja, joita muistelen varmasti jälkeenpäin lämmöllä. Mainittavan arvoisia kokemuksia ovat esimerkiksi tuutorimökki, Thean tuparit ja tuutoreiden ikiomat pikkujoulut. Meidän tuutoriporukkamme oli täynnä ihania pakkopiristäjiä, joiden seurassa huonompi päivä tuntui kääntyvän väkisin hauskaksi. Kiitos siis siitä ja kuluneesta syksystä vielä teille kaikille!

Lopuksi on vielä mainittava, että tuutoriksi haluavan kannattaa panostaa hakemukseen kunnolla. Kaikkia hakijoita ei välttämättä pystytä valitsemaan, joten hyvät hakemukset loistavat omaksi edukseen. Omat hakemukseni sisälsivät satojen sanojen esseevastauksia, mutta tiiviimmät ja ytimekkäämmät hakemukset riittävät varmasti myös tuutoriksi pääsemiseen!

Jos tämä postaus ei säikäyttänyt sinua sen pahemmin, ja tunnet edes jonkinlaisen kaihon pistoksen sydämessäsi aiheen tiimoilta, suosittelen ehdottomasti hakemaan tuutoriksi. Toivon tuleville tuutoreille vähintään yhtä ihania kokemuksia, joita itse sain!

Rosa Parkkinen, tuutori 2018-2020